Tunnistaisitko asfalttihuijarin toimintatavan? – ”Näissä tapauksissa ongelma on harmaan talouden mahdollisuus”
Älä lankea asfalltihuijaukseen! Huijarit voivat esimerkiksi sanoa suomalaisyrityksen nimen tai että läheiseltä työmaalta jäi asfalttimassaa yli ja sen saisi nyt halvalla. Huijareiden tiedetään ostavan asfalttimassaa joltain sitä valmistavalta liikkeeltä ja maksavan käteisellä suuriakin summia. Tarkista aina, että ostaja on hoitanut lakisääteiset asiansa, kuten alv-velvoitteensa.
”Harmaan talouden lisäksi toinen suuri ongelma on tehdyn työn laatu. Olen saanut kuvia, joista näkyy, miten he levittävät asfalttia, eikä se ole hyvän tavan mukaista. Huonossa tilanteessa työn laatu ei täytä tarkkaan määriteltyjä asfalttinormeja. Alalla on myös yleissitova työehtosopimus, mutta ulkomaisen yrityksen kohdalla ei voi tietää, miten palkanmaksu muodostuu.” Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tänään asfalttimiehenä esiintyneestä henkilöstä, joka oli ollut viime viikolla liikkeellä Hämeenkyrössä Pirkanmaalla. Ilmiö on tiedossa Infra ry:ssä, joka on infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajaliitto.
Infra ry:n johtaja Heikki Jämsä kertoo, että ulkomaiset asfalttihuijarit liikkuvat ympäri Pohjoismaita.
”Suomeen heitä on kuitenkin suhteellisen harvoin tullut. Edellisen kerran systemaattista, laajamittaista asfalttihuijaamista nähtiin vuonna 2007.”
Infra ry:n tietojen mukaan tänä vuonna huijarit ovat liikkuneet Hämeessä ja muuallakin Etelä-Suomessa.
Tuolloin kyseessä oli ulkomaalainen ryhmä, joka kierteli myymässä asfalttia. Menetelmä oli samanlainen kuin Hämeenkyrössä liikkuneella henkilöllä.
”Heillä on erilaisia tapoja toimia. He voivat esimerkiksi sanoa suomalaisyrityksen nimen tai että läheiseltä työmaalta jäi asfalttimassaa yli ja sen saisi nyt halvalla”, Jämsä kertoo. Huijareiden tiedetään ostavan asfalttimassaa joltain sitä valmistavalta liikkeeltä ja maksavan käteisellä suuriakin summia.
Jämsä kertoo, että alan yrityksiä on kehotettu tarkistamaan, että ostaja on hoitanut lakisääteiset asiansa, kuten alv-velvoitteensa.
”Ei käteisellä ostaminen ole nykyaikaa, ja näissä tapauksissa ongelma on harmaan talouden mahdollisuus.”
Harmaan talouden lisäksi toinen suuri ongelma on tehdyn työn laatu.
”Olen saanut kuvia, joista näkyy, miten he levittävät asfalttia, eikä se ole hyvän tavan mukaista.”
Kunnollisen asfalttilevittimen sijaan huijarit saattavat Jämsän mukaan esimerkiksi käyttää kelkantapaista laitetta, jota vedetään bobcatilla.
”Huonossa tilanteessa työn laatu ei täytä tarkkaan määriteltyjä asfalttinormeja. Alalla on myös yleissitova työehtosopimus, mutta ulkomaisen yrityksen kohdalla ei voi tietää, miten palkanmaksu muodostuu.”
Infra ry ja Rakennusliitto tekivät yhdessä ilmoituksen asfalttihuijareista aluehallintovirastoon muutama viikko sitten.
Jämsä uskoo, että huijareiden kanssa kauppaa käyneet ihmiset huomaavat, että työn laatu ei vastaa suomalaisia normeja.
”Huijarit ovat tietenkin lähtökohtaisesti huono asia alan kannalta. Mutta yleisesti ottaen uskon, että ihmiset ymmärtävät olla sekoittamatta meitä epärehellisiin toimijoihin.”